keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuosi takana, uusi edessä

Kuluva vuosi on pian saatu päätökseen. Aikamoinen vuosi olikin ja täytyy todeta, että enpä olisi etukäteen uskonut millaiseksi se muodostuukaan. Kulunut vuosi kiteytyy muistoissani hyvin pitkälle Aarren ympärille. Ja sitähän se on ollutkin. Olen tuntenut  välillä huonoa omaatuntoa siitä, että esikoinen on joutunut joustamaan paljon, ja olen tuntenut äitinä riittämättömyyttä. Mutta eteenpäin on menty, suunnattomasta huolesta, hiljaiseen hyväksymiseen tilanteelle ja sairaudelle, jolle emme voi mitään. 

Vuoden varrelta mieli poimii muiston sieltä, toisen täältä; Aarren kehityksen taantumista, lukuisia yrityksiä saada epilepsia kuriin, monen monia sairaalakäyntejä, osastojaksoja, valtavasti erilaisia lääkkeitä, terapioita, tutkimuksia, tukiasioiden järjestämistä ja papereiden täyttämistä, uusien asioiden opettelua ja selvittämistä, uusi ruokavalio ja löydetty geenivirhe...  Mutta myös sitä arkisempaa elämää; myöhään nukuttuja aamuja, sohvalla köllöttelyä molemmissa kainaloissa unenlämpöiset poikaset, satukirjoja, leivänmuruja pöydän alla, puuroa hiuksissa, esikoisen eskarirepun pakkaamista, kotitöitä, suukkoja, halauksia ja naurua. Kasvettu on itse kukin vuoden aikana. Tärkein oppi on ollut oppia elämään hetkessä, nauttimaan pienistä asioista epävarman tulevaisuuden uhallakin. Aina se ei onnistu, mutta yritän itseäni muistuttaa siitä tasaisin väliajoin. Asenteestahan moni asia on pitkälle kiinni.

En voi oikein edes arvella mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Toivon sen sisältävän onnellisia päiviä ja vähemmän huolta, mutta tiedän, että mukaan mahtuu varmasti odottamattomia, epämieluisia ja ikäviäkin asioita. Mutta unelmoida saa ja toivoa! Suunnitelmiakin voi tehdä, mutta on varauduttava, että ne eivät välttämättä toteudu. Tulevana syksynä esikoinen aloittaa ekaluokan ja näillä näkymin palaan itse työelämään. Saa nähdä miten töihin paluun kanssa mahtaa käydä. Aarren tilanteesta on mahdoton sanoa mitään, aika näyttää. Uuden vuoden kynnyksellä seisoessa on kuitenkin aina hippunen toivoa paremmasta huomisesta.

Toivontäytteistä tulevaa vuotta jokaiselle, onnellisia hetkiä sekä voimia kohdata uusia haasteita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti